Voi Facebook, minkä teit!

Kun aikoinaan kerroin opiskelutovereilleni brittiyliopistossa, että minua kiinnostaa mennä töihin PR-alalle, moni heistä kauhistui.

Isossa-Britanniassa yritysviestinnällä on kyseenalainen maine, eikä ihan syyttä. Muun muassa Labour-puolueen ”spin doctor” Alastair Campbellpyöritti vuosituhannen vaihteessa mediaa sellaisella tyylillä, että heikompaa hirvitti.

Opiskelukavereiden reaktio muistui mieleeni, kun luin uutisen, että Facebook oli palkannut tunnetun PR-toimiston mustamaalaamaan Googlea.

Aamupäivätee meni väärään kurkkuun monestakin syystä. Päällimmäinen tunne oli kiukku siitä, että mokomat bursonit pilaavat koko alan maineen tempauksillaan.

Mutta paljon kiinnostavampaa uutisessa on se, miten syvän tason virhearviointiin osapuolet ovat haksahtaneet.

Miten ihmeessä juuri Facebookilla ei tajuttu, kuinka menneestä maailmasta salakähmäinen lokakampanjointi on? Kyseinen yrityshän tienaa miljardinsa juuri sillä, että kaikki on nykyään julkista. Minkä tahansa asian voi laittaa nettiin – ja myös laitetaan. Tämän ovat kokeneet kantapään kautta niin yhdysvaltalaisdiplomaatit kuin lukemattomat poliitikot, julkkikset ja yritysjohtajat.

Kuvaavaa on, että asia tuli julkisuuteen juuri bloggaajan toimesta. Omia näkemyksiään netissä jakavista yksityishenkilöistä on tullut tämän ajan totuuden torvia, joiden sanomisilla saattaa olla paljonkin painoarvoa. Siksi tietenkin Facebookin värväämät PR-henkilötkin pyrkivät saamaan viestejään läpi arvostettuun blogiin. Tällä kertaa vain homma kolahti pahasti nilkoille.

Ehkä tämä debaakkeli kertoo ennen kaikkea siitä, että mediamaailma muuttuu niin kovalla vauhdilla, että jopa maailman johtavan sosiaalisen median foorumin on ajoittain vaikea pysyä perässä. Ennustan, että tästä tulee kestoesimerkki sosiaalisen median strategioita käsitteleviin koulutuksiin.

Teksti on alunperin julkaistu Markkinointi & Mainonta-lehden vierasblogissa.