Sijoittamisen sosiaalinen ulottuvuus

Viime viikon sijoittajatapahtumissa Slushissa ja EBAN:issa yksi kuumista teemoista oli “Impact investment”, jonka voisi suomentaa vaikkapa sosiaaliseksi sijoittamiseksi.

Startup- ja bisnesenkelipiireissä impact investmentillä tarkoitetaan sitä, että sijoittaja laittaa rahansa yrityksiin, jotka tuotteillaan tai palveluillaan saavat aikaan suotuisia vaikutuksia esimerkiksi yhteiskunnassa tai ympäristössä.

Aihe on mitä mielenkiintoisin, ja itse pyrin sijoittajana nimenomaan etsimään tämän tyyppisiä kohteita. Olen muun muassa laittanut rahojani cleantech-rahastoihin. Ei huvita tukea bisneksiä, joiden ainoana tarkoituksena on vain tuottaa maailmaan lisää turhaa roinaa.

Odotin siis paljon tähän aiheeseen liittyviltä esityskokonaisuuksilta. Ja petyin. Sekä EBAN:issa että Slushissa aihetta käsiteltiin lähes yksinomaan kehitysyhteistyön näkökulmasta. Saimme nähdä lukuisia esityksiä, joissa kerrottiin kaikenlaisesta sinänsä hienosta kylätoiminnasta Afrikan ja Intian takamailla. Oli startup, joka valmistaa yksinkertaisia keittimiä alkeellisiin oloihin ja toinen, joka tekee uusiutuvan energian projekteja Afrikan offgrid-alueille.

En mitenkään halua väheksyä kehitysyhteistyön merkitystä. Päinvastoin. Minusta vauraammilla kansakunnilla on velvollisuus auttaa ja tukea heikommassa asemassa olevia. Nimenomaan tässä sosiaalisen sijoittamisen viitekehyksessä liika keskittyminen kehitysyhteistyöhön ei kuitenkaan ole hyväksi, monestakin syystä.

1) Impact investment on paljon laajempi asia kuin keittimien myyminen savimajakyliin. Suotuisaa impactia voi tehdä myös lähempänä kotia. Esimerkiksi ympäristöteknologialla on kasvavat markkinat jokaikisessä EU-maassa. Kaikilla startupeilla ja sijoittajilla ei riskinottokyky riitä lähteä mukaan kaukomaiden projekteihin, joten on tärkeää tarkastella aihetta myös lähimarkkinoiden näkökulmasta.

2) Kun puhutaan sijoittamisesta, pitää aina puhua myös tuotosta. Rahan lahjoittaminen hyvään tarkoitukseen on hyväntekeväisyyttä, sijoittaminen puolestaan toimintaa, joissa sijoituksen kohteen uskotaan jollakin aikavälillä tuottavan enemmän kuin siihen on investoitu. Savimajakuvaston ylikorostaminen voi aivan suotta luoda vaikutelman, että sosiaalisessa sijoittamisessa on kyse “sijoittamisesta”, jossa hyvän tekeminen on tuottoa tärkeämpää.

Itse asiassa juuri monet impact-bisnesalueet ovat tällä hetkellä maailman lupaavimpia kasvualoja. Muun muassa uusiutuvalle energialle, energia- ja materiaalitehokkuudelle, vesiteknologialle, savukaasujen puhdistukselle ja ilmanlaadun mittaukselle on maailman suurimmilla markkinoilla aivan valtava kysyntä, joka kasvaa kasvamistaan. Kyse ei ole mistään piperryksestä, vaan Euroopassa, Kiinassa, USA:ssa, Brasiliassa ja Afrikassa toteutetaan valtavia teollisen mittakaavan projekteja.

3) Olisi jo aika lakata pönkittämästä käsitystä Afrikasta paikkana, jossa on ebolaa, ihmiset asuvat savimajoissa ja “valkoinen mies” käy kaivamassa kaivoja. Onhan tuokin tietysti totta, mutta useissa Afrikan maissa on myös moderneja suurkaupunkeja, kasvava keskiluokka ja hillittömiä investointihankkeita infraan, teollisuuteen ja energiantuotantoon. Impact investment Afrikkaan voi siis tarkoittaa kyläprojektien ohella vaikkapa panostusta sementtitehtaiden vedenkäsittelyyn.

Suomessa on hurja määrä kasvuyrityksiä ja startupeja, jotka täyttävät investointikohteena kirkkaasti impact-kriteerit. Siis ihan normaaleilla liiketoiminnan säännöillä ja tuotto-odotuksilla toimivia yrityksiä. Kovasti toivon, ettei aihetta marginalisoida siten, että tuottoihin keskittyvät sijoittajat menettävät mielenkiintonsa ja hyvät yritykset jäävät vaille ansaitsemaansa huomiota. Hyvän tekeminen kun on nykyään usein mitä tuottoisinta bisnestä.

 

Artikkelin kuva on julkaistu Creative Commons -lisenssilläTietoa kuvaajasta.

2 responses to “Sijoittamisen sosiaalinen ulottuvuus

  1. Jos puhutaan sijoittamisesta eettisestä näkökulmasta on otettava huomioon, että tietyllä tapaa sijoittaja hyväksyy sen, että tuotto ei ole ensisijainen arvo sijoittamisessaa, sillä tietyt mahdollisesti hyvinkin tuottavat sijoituskohteet jäävät tällöin pois vaihtoehdoista.

    Mainitsemasi ympäristöteknologia ja varsinkin cleantech on alana kehitysvaiheessa, eikä tuottoja ko. olevalta alalta ole saatavilla lyhyellä aikavälillä, vaikka markkinat ja kysyntä onkin olemassa. Ala sitoo resursseja ja sijoittajien pääomia vielä vuosia ennen kuin tuotot kotiutuvat sijoittajalle. Mikään joka miehen sijoituskohde tämä ei siis ole. Eri asia onkin sitten instituutionaaliset riskisijoittajat, joita myös enkelisijoittajiksi kutsutaan.

    Mielenkiintoinen teksti! Kiitos siitä 🙂

    Tykkää

    • Itse uskon, että ainakin keskipitkällä aikavälillä paremmat tuotot tulevat sellaisista bisneksistä, jotka ratkaisevat ongelmia kuin sellaisista, jotka aiheuttavat niitä. En siis välttämättä allekirjoita tuota, että eettinen sijoittaminen merkitsisi sopeutumista pienempiin tuottoihin. Onhan esimerkiksi jo pitkältä ajalta dataa siitä, että hyvät työnantajat menestyvät taloudellisesti keskivertoa paremmin.

      Cleantechin parissa toimii sekä Suomessa että maailmalla lukuisia etabloituneita pörssiyhtiöitä, kuten vaikkapa Outotec, Neste Oil, Wärtsilä, Kemira, Kone, Veolia, Suez. Näistä esimerkiksi Neste Oil takoo jo yhtä paljon rahaa biopolttoaineilla kuin fossiilisilla, Wärtsilän LNG-laivamoottoribisnes kasvaa kohisten ja Koneen energiatehokkaat hissit ja liukuportaat käyvät maailmalla kaupaksi erittäin hyvin. Kyllä näiden yritysten osakkeisiin käsittääkseni aika moni tavallinen osakesijoittaja rahojansa ihan tyytyväisenä laittaa.

      Se on totta, että riskisijoittajat mieltävät cleantechin usein high risk – low return -alaksi johtuen pitkistä ja kalliista demo- ja pilotointiprosesseista ja suurista aloituskustannuksista, kun laitetaan pystyyn kokonaisia laitoksia. Mutta cleantech on laaja käsite, joka kattaa monenlaisia teknologioita, ratkaisuja ja palveluja. Esimerkiksi erilaisilla älyratkaisuilla on tärkeä rooli monissa prosesseissa, joilla optimoidaan energia- ja materiaalivirtoja. Näiden skaalautuvuus on eri luokkaa kuin ”hevimetallin”.

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.