Yritykset ja ympäristö

”Jossakin vaiheessa tässä maassa on pakko hyväksyä sellainen periaate, että yrittämisen arvot ovat tärkeämpiä kuin ympäristön arvot. Tämä maa on mennyt tolkun yli kaikessa sääntelyssä.”

Näin laususkeli tällä viikolla Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Itse en kuulu Suomen Yrittäjiin. Mutta koska kyseinen organisaatio antaa ymmärtää edustavansa kaikkien suomalaisten yrittäjien etua, haluan nyt tehdä tiettäväksi, että olen arvon puheenjohtajan kanssa täysin eri mieltä.

Puheenjohtaja Mäkysellä on sen verran ikää, että hän muistanee vielä hyvin ajan, jolloin tässä maassa todellakin asetettiin yritysten arvot ympäristön arvojen edelle. Osapuilleen 1950-luvulta 1970-luvulle Suomi sai teollistua varsin villisti ilman kahlitsevaa lainsäädäntöä. Ja sen kyllä huomasi. Oli happosateita ja metsäkuolemia. Oli järviä, joissa mikään elollinen ei pysynyt hengissä. Kaupungeissa ilma oli mustana pienhiukkasista, jotka tunkivat ikkunoista sisälle. Paperi- ja sellutehdaspaikkakunnilla leijaili sakeana “rahan haju”.

Tähänkö maailmaan Suomen Yrittäjät puheenjohtajansa johdolla haikailee takaisin?

Varsin usein kuulee väitettävän, että erilaiset ympäristönormit, päästörajoitukset ja ympäristölainsäädäntö ylipäätään ovat esteenä yritystoiminnalle. Jos yrityksen bisneksenä on pukata sontaa maahan, ilmaan ja veteen, näin varmaan onkin. Mutta kuinka moni yritys aidosti tekee rahaa nimenomaan saastuttamalla?

Yksi Suomen merkittävimmistä kasvualoista on cleantech – teknologia, ratkaisut ja palvelut, jotka auttavat vähentämään ihmisen aiheuttamaa negatiivista ympäristökuormitusta tai tehostamaan energian ja luonnonvarojen käyttöä.

Olemme maailman huippuja muun muassa bioenergiassa, biopolttoaineissa, energiatehokkuudessa, vesien käsittelyssä ja ilmanlaadun mittauksessa. Suuri osa merkittävimmistä pörssiyhtiöistämme työskentelee näiden asioiden parissa. Yhteensä Suomessa toimii parisen tuhatta cleantech-yritystä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on suurempi kuin metsäteollisuudella, ja kasvuluvut sellaisia, joihin muista aloista pystyy lähinnä monta kymmentä kertaa pienempi peliteollisuus.

Cleantech-alan kehitys ja kasvu ei olisi ollut mahdollista ilman ympäristönormeja ja -lainsäädäntöä. Moni keskeinen cleantech-innovaatio on peräisin paperiteollisuudesta, jonka oli pakko siivota systeeminsä lainsäädännön kehittyessä. Nyt myymme näitä ratkaisuja hyvällä menestyksellä maihin, jotka ovat vasta alkaneet herätä regulaation tarpeeseen.

Myös moni muu ala on riippuvainen puhtaasta suomalaisesta luonnosta – esimerkiksi matkailu, metsäteollisuus, kosmetiikkateollisuus, elintarviketeollisuus. Jos annamme vesien ja maaperän saastua vapaasti emmekä pidä huolta metsistämme, meillä ei pian ole mistä nyhjäistä. Ei yksinkertaisesti ole fiksua paskoa omalle takapihalleen.

Typeriäkin sääntöjä ja normeja tästä maasta varmasti löytyy, ja niitä kannattaakin purkaa. Mutta yritysten ja ympäristön vastakkainasettelulla ei voiteta mitään.

Toivon todella, ettei Suomen Yrittäjien puheenjohtajan taantumuksellinen ajattelu oikeasti edusta suomalaisten yrittäjien enemmistön mielipiteitä. Ihan siksi, koska taantumukselliset yritykset eivät menesty. Maailma kehittyy, ja yritysten on kehityttävä sen mukana.

One response to “Yritykset ja ympäristö

  1. En oikein myöskään ymmärrä tuota järjenjuoksua. Tarkoittaako tuo sitä että kaikki vesistöt, metsät yms. saa umpata törkyä täyteen eikä ole mitään väliä. Ja ettei silläkään ole väliä että yritettäisiin päästä ylipakkaamisesta eroon, koska sehän vaan kaventaa markkinoita. Kuulun yrittäjiin mutta kaikkia ajatuksia en purematta niele.

    Liked by 1 henkilö

Kommentointi on suljettu.