Tein itse, säästin

Viime viikko meni muuttohommissa. Nyt, kun istun mukavasti sohvalla uudessa kodissa, ja hikisestä urakasta muistuttavat enää korkeat pinot tyhjiä muuttolaatikoita, on hyvä hetki miettiä palvelujen ostamista.

Olen elämässäni muuttanut niin monta kertaa, etten jaksa edes laskea. Nuorempana homma vedettiin aina hartiapankkimeiningillä. Kunnes sitten eräänä päivänä kaverit raahattuaan jääkaappini puutalon kapeita kierreportaita toiseen kerrokseen totesivat: “Seuravaan kerran, kun muutat, älä soita meille.”

Sen jälkeen olen antanut suosiolla ammattilaisten hoitaa hommat.

Viime viikonloppuna meille ilmaantui viisi riuskaa kaveria muuttofirman brändiasuissa kamoja roudaamaan. Posti kuljettanee meille lähiviikkoina lihavan laskun, mutta olen silti tyytyväinen.

Kokemus muistutti ainakin neljästä tärkeästä asiasta:

1) Ammattilainen nyt vaan osaa paremmin.
Vaikka olen muuttajana runsaan kokemuksen harrastuttama amatööri, seurasin silti ihaillen, kun oikeat ammattilaiset hoitivat työtään tehokkaasti ja ripeästi. Ammattitaitoon kuuluu muun muassa osata kaikenlaisia hyviä niksejä, tehdä realistisia arvioita ja ohjata asiakasta lempeästi mutta päättäväisesti. Ei-ammattilaiselta homma ehkä hoituu, mutta ei yhtä sujuvasti, ja harvoin yhtä hyvällä lopputuloksella.

2) Itse tekemällä ei säästä ainakaan aikaa.
Suomalaiset ovat varsinaista teen itte -kansaa. Tyypillinen pk-yrittäjä ajattelee säästävänsä, kun siivoaa toimistonsa ja hoitaa kirjanpitonsa itse. Säästyyhän siinä sen kyseisen palvelun kustannus. Mutta mikä onkaan itse tehdyn työn hinta? Kuinka paljon asiakastyötä jää tekemättä, kun yrittäjä tekee itte hommia, jotka kannattaisi delegoida?

Vaikka en viikonloppuna itse kantanut ainuttakaan mööpeliä tai laatikkoa ulos vanhasta kodista tai sisään uuteen kotiin, olen silti kuin tappelun jäljiltä: lihakset muussina ja joka paikka mustelmilla. En halua edes kuvitella, miten rikki olisin, jos roudauskin olisi hoidettu omin voimin. Pakkaaminen ja purkaminen on ihan tarpeeksi raskasta. Itse tehdyn muuton hintana olisi hyvin voinut olla vaikkapa välilevyn pullistuma.

3) Palvelumuotoilulla on TODELLA paljon merkitystä.
Edellisessä muutossa haksahdimme muka edullisemman tarjouksen houkuttamina käyttämään toista muuttofirmaa. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. Tällä kertaa käyttämämme ja moneen kertaan hyväksi havaitsemamme yrityksen prosessi sujui kuin rasvattu, muuttajat olivat kohteliaita, huolellisia ja tehokkaita, ja muuttolaatikot toimitettiin pestyinä. Kävivät jopa etukäteen tekemässä ilmaisen arvioinnin, ja antoivat monta erinomaista vinkkiä pakkaamiseen.

Se “halvempi” puolestaan… Muuttolaatikot yltä päältä kurassa, muuttajat velttoja, hitaita ja ynseitä. Prosesseista ei tietoakaan. Ja loppujen lopuksi lasku oli valtava, koska, no, hitaasti ja laiskasti tehdystä työstä nyt vain kertyy enemmän työtunteja.

4) Kavereita ei kannata kupata.
Oma kaveripiirini on nyt siinä elämänvaiheessa, että kaikki ovat ihan suossa lastenhoidon ja työkiireiden kanssa. Ei tulisi mieleenkään kysellä, haluaisivatko he uhrata vapaapäivänsä minun perheeni roinien raahaamiseen. Vaikka joku saattaisi suostuakin, se olisi silkkaa hyväsydämisen ihmisen hyväksikäyttöä.

En suinkaan sano, etteikö kavereilta koskaan pitäisi pyytää palveluksia – tai tehdä sellaisia itse. Totta kai kaveria pitää jeesata. Mutta on tärkeää muistaa suhteellisuudentaju. Pyydetyn palveluksen pitää olla kohtuuden rajoissa. Minun kavereillani se raja meni aikoinaan jääkaapin kohdalla. Jollakulla toisella se voi mennä vaikkapa siinä, kuinka paljon omaa ammattitaitoaan on valmis antamaan ilmaiseksi.

 

One response to “Tein itse, säästin

  1. Kannatetaan. Ja vielä tulonjakoperspektiivistä, että jos ne, joilla työtä ja tuloja on, käyttävät sitä muiden työllistämiseen, jaamme sekä työtä että tuloja tasaisemmin, minkä kai pitäisi olla hyvä asia. Siksi Suomessa ei pitäisi tuhahdella myöskään ihmisille, jotka käyttävät siivous- ja muita palveluita.

    Liked by 1 henkilö

Kommentointi on suljettu.